Suomalaiset yritykset tunnetaan maailmalla laadusta, luotettavuudesta ja innovaatioista. Kotimarkkinoiden kasvu on kuitenkin monella alalla saavuttanut lakipisteensä, ja perinteiset laajentumissuunnat, kuten Ruotsi tai Saksa, ovat usein jo äärimmäisen saturoituneita.
Kysymys kuuluukin: missä piilee se seuraava askel, jolla suomalainen yritys voi murtaa kasvun pullonkaulat? Vastaus löytyy usein idempää. Itä-Eurooppa, ja erityisesti Puolan kaltaiset dynaamiset markkinat, tarjoavat tällä hetkellä poikkeuksellisia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.
Kun katsomme talouslukuja, ero Suomen ja monen Itä-Euroopan kasvumarkkinan välillä on selvä. Siinä missä Suomen talouskasvu on viime vuosina kohdannut vastatuulta, on esimerkiksi Puolassa nähty merkittävää ja vakaata BKT:n kasvua – ennusteiden mukaan jopa 3,6 % luokkaa. Tämä heijastuu suoraan alueen investointihalukkuuteen ja modernisoitumisen tarpeeseen.
Tämä kasvu ei ole vain lukua tilastoissa. Se tarkoittaa avoimia ovia yrityksille, jotka tuovat mukanaan uutta teknologiaa, kestäviä ratkaisuja tai tehokkaampia toimintatapoja.
Monet suomalaisyritykset epäröivät Itä-Euroopan markkinoita olettaen niiden olevan “liian haastavia”. Totuus on kuitenkin se, että haastavuus on suhteellista: Saksan tai Ruotsin markkinoilla kilpailu on usein niin kireää, että jokaisesta markkinaosuuden murto-osasta joutuu käymään raskasta hintakilpailua.
Itä-Euroopan markkinoilla tilanne on usein toinen. Kilpailuintensiteetti on maltillisempaa, markkinat ovat vahvassa kasvuvaiheessa ja varhainen markkinoille tulo mahdollistaa asemien valtaamisen huomattavasti helpommin kuin Keski-Euroopan valtaväylillä.
Suomalaisuus on valmis arvolupaus Markkinoille ei tarvitse mennä hattu kourassa. Suomalaisilla yrityksillä on Itä-Euroopassa luontainen etulyöntiasema, joka kumpuaa maabrändistämme.
“Suomalaisuuteen luotetaan täällä vahvasti. Se on itsessään erinomainen arvolupaus näillä markkinoilla. Suomalainen laatu, insinööriosaaminen ja mutkaton, pragmaattinen työtapa resonoivat vahvasti paikallisten kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.”
Agnieszka Matłoka, Associate Partner, Civitta Puola
Esimerkki suomalaisen osaamisen ja paikallisen markkinapotentiaalin kohtaamisesta on yhteistyömme suomalaisen Temetin kanssa. Maailmanlaajuinen suojarakentamisen ratkaisujen toimittaja näki Puolassa merkittävää potentiaalia.
Me Civittalla autoimme Temetiä navigoimaan markkinassa arvioimalla markkinapotentiaalin suuruuden skenaariomallinnusten avulla ja rakentamalla strategisen tiekartan. Päädyimme suosittelemaan hybridimallia, joka yhdisti paikallisten kumppaneiden hyödyntämisen ja oman paikallisen läsnäolon rakentamisen. Lopputuloksena oli selkeä 12 kuukauden toimintasuunnitelma, joka käänsi kiinnostuksen todelliseksi liiketoiminnaksi.
Lue lisää täältä
Strategia on vain paperia, jos se ei näy arjessa. Itä-Euroopan markkinoille rantautuessa suurin kynnys on usein paikallisen organisaation pystyttäminen ja toiminnan käynnistäminen ilman, että oman henkilöstön aika uppoaa hallinnolliseen selvittelyyn.